Uuden vuoden tienoolla monet meistä tekevät erilaisia lupauksia itselleen ja toisilleen. “Uusi vuosi, uusi minä” voi kuitenkin luoda tarpeettomia paineita siitä, että olisi jotenkin parannettava tapansa tai tehdä radikaaleja muutoksia arkeen ja elämään. Mutta mitä jos muutoksessa olisikin vain näkökulma, jonka kautta itseään katselee? 🧐
Miltä tuntuisi uudistus, joka toisikin lempeyttä ja hyväksyntää ulkoisten vaatimusten tai toiminnan sijasta. Miltä tuntuisi todeta, että minä olen aivan riittävä, hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin olen. Miltä tuntuisi antaa itselleen mahdollisuus katsella mennyttä hyväksyvästi, rehellisesti ja tuomitsematta. ✨
Me ihmiset, ihmissuhteemme ja elämämme ovat jatkuvassa muutoksessa. Kun päätät katsoa itseäsi hyväksyvin silmin, uudistuminen voi tapahtua. Kun kohtaamme itsemme sellaisena kuin olemme, vahvistamme ja kannattelemme elämämme tärkeintä ihmissuhdetta – suhdetta omaan itseemme. Ja kun hyväksymme itsemme, voimme hyväksyä myös toinen toisemme lempeämmin. 🥰
✍️ Harjoitus:
Valitse jokin asia itsessäsi, tai jokin tekosi, mitä häpeät tai kadut. Voisiko olla mahdollista, että hyväksyisit itsesi tai tekosi häpeän tunteesta huolimatta, sellaisena kuin olet. Miltä se tuntuu? Kirjoita tai sanele 5-10min ajan tajunnanvirtana kaikkea tähän liittyvää paperille tai kännykän muistioon ja tutki, miltä sinusta tuntuu lopuksi.
